Tilastotieteesä opetettaa, että jos kahen eri tapahtuman todennäkköisyys on 1/2 kummallakin, nii siun kannattaa heitellä kolikkoo loputtommiin, koska ajan kuluessa ruunaa ja laavaa tullee yhtä palijon. No, asuessani Kiinassa oon huomannu, että täällä se kolikon kääntöpuoli läsähtää ylöspäin noin 90 % ajasta. Kerron miksi:

Urheileminen on mahdotona

Tai ainakin helevetin vaikiaksi se on tehty. Koska ollaan Kiinassa on täällä yliopistolla ihan helevetisti jengiä. No, täällä on sitte huikiat 6 tenniskenttää ja 9 sulukapallokenttää. Pellaaminen maksaa 0,50-1E per laaki. Paras juttu tässä? Et voi varata kenttää etukäteen vaan sinun täytyy tulla paikan päälle katsomaan josko olisi tilaa pelata. ONPA HELEVETTI KÄTEVÄ SYSTEEMI! EN OIS KYLLÄ ITE KEKSINY. Oon ihan helevetin leipääntyny siihen, että kun sovit ajat ym. nii sitte ei oo tilaa pelata. 

Kolikon kääntöpuoli?

Yliopiston sivvuilla lukkee näin:

Noni, saat kuvan siitä, että onpa kiva ku on urheilumahiksia. No kun ei ole! Pittäis lukia ettei sinun kannata urheilla ku et sie pääse pellaamaan kuitenkaan. Ja joo, pingi pangi ei oo urheilua ja koriksessa oon täysi susi, eikä rullaluistelukaan kiinnosta. Enkä täällä menis uimaan, koska kuten sanottu, on kiinalaiset aika likasta sakkia niin altaassa kun sen ulukopuolella.

Täällä kolhoosissa, siis vaihtareitten kesken, ei voi perkele tehä mittään iliman että kaikki pittää kuttua mukkaan. Meillä on noin 8 hengen porukka jolla ollaan pelattu tennistä. Mailoja ei oo kaikille nii ollaan lainailtu, ei siinä. No tännää meikän piti mennä pellaamaan kello nelijäksi, luulin että meitä on kaks pelaajaa. Paikan päällä onkin sitte 5 pelaajaa yhelle kentälle. Keräsin luuni ja lähin lompsimmaan. Kiinnosti kattua ku muut lyö palloa verkkoon. Olo oli vähä sama kun joku kyssyy, että lähetään kalastammaan ja ankkurille olis tarvetta. 

Meikä tykkää Suomessa aivan helevetisti siitä, että sie voit sopia kaverin A kanssa vaikka sulispelit iliman, että kaverit B-X kokkee, että niitä ei huolita mukkaan. Taianpa siis myyä mailani 2nd hand storessa ja ottaa rahat takas kun ei sille mittään käyttöä näköjään ole.

Kai tästä joku vois kirjottaa gradun aiheella "suomalaisen kauppatieteilijän kulttuurishokit Kiinan yliopistossa" ja väittää jollakin hypoteesillä, että meikä on väärässä ja että kiinalaiset on oikiassa, ja että niitten toimintatavat ja kulttuuri tässä asiassa on oikein, ja että meikän pittäis yrittää mukautua tilanteeseen. Mutta kun ei, voi hyvä helevetti.